Kun sopimus sallii rahdinkuljettajan määrätä kurssin

On havaintoja, jotka eivät ole vaatimuksia. Valuuttamarginaali, jonka sopimus sallii, on juuri tällainen.

Se ei tarkoita, ettei sitä kannattaisi löytää. Päinvastoin — se on yksi niistä harvoista havainnoista, joiden tulos vaikuttaa eteenpäin eikä vaadi vaatimusta, määräaikaa eikä toisen osapuolen suostumusta.

Sopimuksen kolme tilaa

Ensimmäinen: ehtoa ei ole. Sopimus ei sano valuuttakurssista mitään. Tämä on yleisin tapaus. Kurssin määrää se osapuoli, joka laskun kirjoittaa, eikä rikkomusta ole, koska ei ole mitään rikottavaa.

Toinen: ehto sallii toisen osapuolen kurssin. Muotoilu tyyliin ”muunnetaan rahdinkuljettajan määräämän kurssin mukaan”. Sama tulos, mutta nyt te olette allekirjoittaneet sen.

Kolmas: ehto nimeää lähteen. ”EKP:n viitekurssi laskun päivämääränä.” Vain tässä ero on rikkomus.

Useimmat yritykset eivät tiedä, missä tilassa ne ovat, koska valuuttaehto ei ole sopimusneuvottelujen aikana koskaan keskustelun kohteena.

Miksi kaksi ensimmäistä tilaa kannattaa silti laskea

Kun marginaali on laillinen, tulos ei ole vaatimus vaan luku: paljonko tämä sopimusehto teille vuodessa kustantaa.

Se lasketaan tarkasti, ilman oletuksia. Otetaan kaikki vuoden aikana muunnetut summat, jokainen lasketaan uudelleen kyseisen päivän viitekurssilla ja erot lasketaan yhteen. Näin saadaan vuosisumma.

Tämä luku on hyvä neuvotteluargumentti, koska sillä on kolme ominaisuutta, joita useimmilla neuvotteluargumenteilla ei ole: se on tarkka, se on molemmin puolin tarkistettavissa, eikä se syytä ketään. Te ette sano, että joku toimi väärin — te sanotte, että tämä ehto kustantaa teille näin paljon, ja pyydätte sen muuttamista.

Mitä pyytää

Toimivassa ehdossa on kolme osaa. Ilman kolmatta kaksi ensimmäistä eivät muuta juuri mitään.

Lähde. Kenen kurssi. EKP:n viitekurssi on tavallinen valinta, koska se on julkinen, maksuton, julkaistaan päivittäin ja siitä on historia, joka voidaan tarkistaa vuodenkin kuluttua.

Päivämäärä. Minkä päivän kurssi — laskun, lähetyksen vai maksun. Ja mikä tärkeintä, mitä sovelletaan silloin, kun kyseiselle päivälle ei julkaista kurssia. EKP julkaisee kurssit pankkipäivinä, joten noin kolmasosalla kalenteripäivistä ei ole kurssia. Ilman tätä lausetta ehto ei toimi viikonlopun laskuissa.

Marginaalin soveltamatta jättäminen. Suora lause siitä, ettei ylimääräistä muuntomarginaalia sovelleta. Ilman sitä voidaan soveltaa viitekurssia ja lisätä marginaali erikseen — muodollisesti ehto on täytetty.

Muotoilu, jonka voi tuoda neuvottelupöytään:

”Muussa valuutassa kuin euroissa laskutetut summat muunnetaan Euroopan keskuspankin julkaiseman viitekurssin mukaan laskun päivämääränä; jos kyseiselle päivälle ei ole julkaistu kurssia — viimeisen ennen kyseistä päivää julkaistun kurssin mukaan. Ylimääräistä muuntomarginaalia ei sovelleta.”

Sopikaa muotoilusta oman juristinne kanssa — tämä on esimerkki, ei oikeudellinen neuvo.

Mitä odottaa

Rahdinkuljettajalle tämä ehto ei ole periaatteellinen kysymys, kunhan hänen hintansa ei muutu muualla. Käytännön vastaus on usein se, että kiinteä kurssi on hyväksyttävä, mutta silloin jokin toinen rivi nousee.

Tämä on normaali neuvottelutulos, ja se on silti hyödyllinen: marginaali, joka oli näkymätön, muuttuu riviksi, jota voi verrata toiseen tarjoukseen. Piilossa ollut hinta, josta on tullut näkyvä hinta, on parempi asema myös silloin, kun summa ei muuttunut.