Meri ja ilma
50 % vai 100 %: miten EU:n ETS-laajuussääntö muuttaa laskuanne
Julkaistu: 2026-09-20
Artikkelin kirjoitti Vytautas Natys, UAB NVGroupin toimitusjohtaja.
EU:n päästökauppajärjestelmässä merenkululle on yksi sääntö, joka kannattaa osata ulkoa, sillä siitä riippuu puolet lisämaksusta.
Neljä tapausta
Laajuus määräytyy matkan alku- ja loppusatamien mukaan.
Kun molemmat satamat sijaitsevat Euroopan talousalueella, järjestelmään kuuluu 100 % matkan päästöistä. Kun toinen satama on ETA:lla ja toinen ei — suunnasta riippumatta — siihen kuuluu 50 %. Kun kumpikaan satama ei ole ETA:lla, matka ei kuulu järjestelmään lainkaan. Erikseen veloitetaan pysähtyminen ETA-satamassa — sille sovelletaan 100 %.
Sääntö on symmetrinen: Euroopasta suuntautuvaa vientiä ja Eurooppaan suuntautuvaa tuontia kohdellaan samalla tavalla.
Missä virheitä syntyy
Ensimmäinen lähde on jälleenlaivausmatkat. Kontti, joka matkustaa Shanghaista Algecirasin kautta Klaipedaan, on juridisesti kaksi matkaa: yksi ei-ETA–ETA (50 %) ja yksi ETA–ETA (100 %). Jos varustamon järjestelmä käsittelee tämän yhtenä matkana, tulos voi olla joko liian suuri tai liian pieni.
Toinen lähde ovat satamat, joiden kuuluvuus ei ole itsestään selvä. Euroopan talousalue ei ole sama asia kuin Euroopan unioni — siihen kuuluvat myös Norja ja Islanti. Syrjäisimmille alueille sovelletaan erillisiä säännöksiä. Satama, joka intuitiivisesti vaikuttaa eurooppalaiselta, ei välttämättä ole ETS-mielessä ETA-satama.
Kolmas on yksinkertainen järjestelmävirhe, jossa koko suunnalle sovelletaan samaa laajuutta riippumatta todellisesta matkasta.
Mitä tarkistukseen tarvitaan
Kolme asiaa.
B/L satamakoodeilla. Lastaus- ja purkaussatamat UN/LOCODE-koodeineen. Nimi ei riitä — sama nimi voi kuulua useille satamille.
Laskurivi, jossa laajuus on ilmoitettu. Jos varustamo ei ilmoita sitä, on kysyttävä.
Laivan tiedot. Järjestelmä koskee laivoja, joiden bruttovetoisuus on vähintään 5 000. Pienemmät laivat eivät kuulu siihen lainkaan, eikä lisämaksua saa soveltaa niihin.
Mitä ette voi itse laskea
Jos varustamo ilmoittaa laajuuden, vertailu on yksinkertaista. Jos ei, perusteen palauttaminen yhdestä summasta ei ole mahdollista — siihen tarvitaan tieto sekä varustamon tariffista kyseiselle ajanjaksolle että sovelletusta perusteesta.
Siksi käytännön ensimmäinen askel ei ole laskenta, vaan pyyntö: pyytää varustamoa ilmoittamaan laskuilla sovellettu ETS-laajuus. Tämä ei maksa mitään ja tekee koko rivistä tarkistettavissa olevan.