Meri ja ilma
ETS-lisämaksu merirahdissa: mistä se koostuu ja mitä voi tarkistaa
Julkaistu: 2026-09-20
Artikkelin kirjoitti Vytautas Natys, UAB NVGroupin toimitusjohtaja.
Tammikuusta 2024 alkaen merenkulku on kuulunut EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin. Käyttöönotto tapahtui asteittain: vuonna 2024 varustamoiden piti kattaa 40 % päästöistään, vuonna 2025 — 70 %, ja vuodesta 2026 alkaen sovelletaan täyttä 100 %:n laajuutta. Vuodesta 2026 alkaen järjestelmään on sisällytetty hiilidioksidin lisäksi myös metaani ja typpioksiduuli.
Varustamot siirtävät kustannukset asiakkaalle erillisenä laskurivinä. Sen suuruus on kasvanut merkittävästi kahden vuoden aikana: jos vuonna 2024 lisämaksu oli noin 1 % peruslastin hinnasta, vuoden 2026 alussa Aasia–Pohjois-Eurooppa-reitillä se nousi noin 6–7 %:iin, keskimäärin noin 168 USD:iin 40 jalan kuivakonttia kohden.
Mikä lisämaksussa ylipäätään on tarkistettavissa
Lisämaksu koostuu kahdesta asiasta, ja niiden erottaminen kannattaa, koska vain toinen niistä on tarkistettavissa.
Laajuussääntö on kirjattu lakiin. Kuinka paljon päästöistä kuuluu järjestelmään, ei päätä varustamo. Matkalle kahden ETA-sataman välillä sovelletaan 100 %:n laajuutta. Matkalle ETA-satamasta ei-ETA-satamaan tai päinvastoin — 50 %. Pysähtymiselle ETA-satamassa — 100 %. Järjestelmä koskee laivoja, joiden bruttovetoisuus on vähintään 5 000.
Jos lisämaksu lasketaan 100 %:n perusteella matkalle, jolle kuuluu 50 %, kyseessä on lakiin perustuva laskuvirhe.
Lisämaksun suuruus on kaupallinen päätös. Yhtenäistä toimialastandardia sille, miten varustamon tulisi jakaa ETS-kustannuksensa konteille, ei ole. Jokainen varustamo käyttää omaa menetelmäänsä, sen syöttötiedot eivät yleensä ole julkisia, ja hinnat tarkistetaan neljännesvuosittain.
Tämä tarkoittaa, että kysymykseen "onko lisämaksu oikea" ei ole yksiselitteistä vastausta. Kysymykseen "onko laajuus sovellettu oikein" — on.
Kuinka paljon laajuusvirhe maksaa
168 USD:n lisämaksulla 40 jalan konttia kohden virheellinen 100 %:n soveltaminen 50 %:n sijaan tarkoittaa noin 84 USD:n ylimaksua konttia kohden.
Tärkeää on, että tällainen virhe ei ole satunnainen. Jos varustamon järjestelmä luokittelee suunnan väärin, virhe toistuu jokaisella saman suunnan kontilla koko ajanjakson. Tuhannen kontin virralle tämä on noin 84 000 USD vuodessa.
Tämä on havainnollinen laskelma julkisesti ilmoitettujen lisämaksutasojen perusteella, ei vahvistettu tilasto.
Mitä laskulta usein puuttuu
Suurin käytännön este on yksinkertainen: monet varustamot eivät ilmoita laskulla, mikä laajuus on sovellettu. Näette summan, mutta ette perustetta.
Tällaisessa tapauksessa tarkistaminen on mahdotonta — varustamolta on pyydettävä konkreettiselle B/L:lle sovellettu laajuus. Tämä on oikeutettu pyyntö, ja se kannattaa tehdä vakiokäytännöksi, sillä ilman sitä lisämaksu jää periaatteessa tarkistamattomaksi.
Mikä ei ole ETS
Laskuilla esiintyy myös muita hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen liittyviä lisämaksuja — esimerkiksi FuelEU Maritime. Se on erillinen asetus omine sääntöineen ja laskentoineen. Se, että laskulla on kaksi ympäristölisämaksua, ei sinänsä ole päällekkäisyyttä.
Päällekkäisyydeksi lasketaan vain sama ETS-lisämaksu, joka on veloitettu kahdesti samasta B/L:stä.